Päihderiippuvuudesta voi toipua !
Alkoholismi on yksi osa laajempaa käsitettä, päihderiippuvuutta. Päihderiippuvuus pitää sisällään myös huumausaine- ja lääkeaineriippuvuuden.
Huumausaineriippuvuus on hoidettavissa oleva riippuvuus yhtälailla kuin alkoholismi. Lähdemme aina siitä, että toipuminen ja päihteetön elämä on mahdollista. Lisää tietoa huumausaineriippuvuudesta ja hoidosta saat olemalla yhteydessä meihin.
Läheisten elämään riippuvuuden nimikkeellä ei ole merkitystä. Hoitamattoman päihderiippuvuuden kohdalla lopputulos on vakio sekä läheisille että päihderiippuvaiselle. Paha olo valtaa asteittain elämän.
Suomessa arvioidaan olevan n. 300.000 työssäkäyvää päihderiippuvaista. Koko väestöstämme määrän arvioidaan olevan noin 10%, mutta kuinka hyvin me tunnemme tätä sairautta?
Suomen lääkäriseura Duodecim määrittelee alkoholismin krooniseksi ja uusiutuvaksi aivosairaudeksi.
Alkoholismi (päihderiippuvuus) on määritelty sairaudeksi jo 1950-luvulla (WHO ja Amerikan lääkäriliitto). Alkoholismi on primääri, krooninen, parantumaton ja hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus. Alkoholismille luonteenomaista on kontrollikyvyn menetys aikaan, paikkaan ja tapahtumiin nähden.
Suurin yksittäinen tekijä alttiudessa sairastua alkoholismiin on perinnölliset tekijät. Muita sairastumiseen altistavia tekijöitä ovat mm. sosiaaliset – ja ympäristötekijät. Alkoholismia pitää aina hoitaa sairautena jota ohjaa kemiallinen, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus.
Päihderiippuvuuden/Alkoholismi sairauden vahvin oire on oman tilan kieltäminen. Alkoholisti on sairauden myötä kykenemätön näkemään omaa todellista tilaansa. Omasta mielestään alkoholisti juo siksi, että elämä on kurjaa. Juominen ei useinkaan ole hänelle kurjuuden lähde.
Oman tilan kieltäminen ja riippuvuuden mukanaan tuoma kontrollikyvyn menetys tekee elämästä ”kurjuuden tyyssijan”. Alkaa syiden etsiminen ja näihin juominen. Menee huonosti, menee hyvin tai mikään ei tunnu miltään. Vaimo on hankala, lapset eivät kunnioita, vaikka kaikkensa yrittää ja antaa. Työ on raskasta, palkka on huono ja työantaja vaatii kohtuuttomia työsuorituksia. Tulee siis eteen aika, jolloin alkoholin tai muiden päihteiden käyttö häiritsee toistuvasti läheisiä ihmisiä, tällöin voidaan puhua alkoholismista/päihderiippuvuudesta.
Raitis päihteetön elämä on paljon muutakin kuin päihteen (alkoholi) pois jääminen. Raitis elämä on myös oman elämän arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen suuri muutos. Kun ajatusmaailma muuttuu, niin alkaa näkemään asiat, tapahtumat ja tulevaisuuden toisin kuin ennen. Tässä apuna toimii juuri oikeanlainen terapia.
Alkoholistin juomisesta tai juomattomuudesta saa aina raskaan taakan harteilleen myös läheiset. Lähtökohtamme hoidossa on, että alkoholismi on aina koko lähipiiriä koskettava sairaus.
Alkoholisti on elämässään elänyt ajan, jolloin hän oli sosiaalinen, iloinen, usein mitä mukavin seuralainen. Vuodet vierii ja sairaus ”iskee” ja pahenee, kaikki tämä muuttuu. Katoaa iloisuus, sosiaalisuus ja ”seuramiehestä” tulee eristäytyvä, yksin alkoholia juova, kriittinen, vaativa ja katkeruuteen hautautuva ihminen. Hänet valtaa riippuvuuden myötä toinen persoona, jota oikeastaan kukaan ei tunne, ei edes hän itse.
Päihderiippuvuuden/Alkoholismin myöhemmissä vaiheissa juominen muodustuu elämän keskeisimmäksi asiaksi. Juominen on pakonomaista sen negatiivisista seurauksista huolimatta. Tämän seurauksena juominen alkaa näkymään työnteossa ja taloudenhoitamisessa. Tätä ennen juominen on häirinnyt perhettä jo vuosia.
Oikeanlaisen hoidon avulla elämän voi saada sellaiseksi, mitä se joskus parhaimmillaan on ollut. Raittiuden myötä usein vielä paljon paremmaksi.
”Kun alkoholisti raitistuu, hän menettää ainoastaan ”kurjuuden tyyssijansa”.
Duodecim Terveyskirjasto, Alkoholiriippuvuus (alkoholismi)
”Alkoholismi on krooninen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholin saamisesta. Alkoholiriippuvuudelle (alkoholismille) on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista. Alkoholismiin liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut (toleranssi) ja hänellä ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä eriasteisia vieroitusoireita. Vieroitus- tai lopetusoireyhtymä saa henkilön usein jatkamaan alkoholin haitallista käyttöä. Alkoholiriippuvuus voi ilmetä kuitenkin ilman merkittävää toleranssia tai vieroitusoireita.”
”Alkoholiriippuvuuden kehityttyä henkilön alkoholin käytölle on ominaista, että hän käyttää alkoholia suurempia määriä tai pidempään kuin hänen tarkoituksensa oli aloittaessaan alkoholin käytön. Hän ei myöskään kykene halustaan huolimatta vähentämään tai lopettamaan käyttöä huolimatta sen aiheuttamista haitoista. Humalatiloihin voi liittyä sammumista ja muistikatkoksia. Tuloksena voi olla ristiriitoja läheisten kanssa, avioero, vaikeudet työssä tai työstä irtisanominen, taloudelliset vaikeudet, rattijuoppous, rikkeet tai rikokset. Usein huomattava osa henkilön ajasta kuluu alkoholin hankkimiseen, käyttöön tai käytöstä toipumiseen. Kiinnostus muihin harrastuksiin vähenee, masennus, univaikeudet ja ärtyisyys lisääntyvät. Osa alkoholisteista juo yksinään tai salaa, osa kotonaan ja ravintoloissa.”
”Alkoholiriippuvuus on kaikkine seuraamuksineen keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Noin 10–15 % miehistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa alkoholiriippuvuudesta. Vaikka alkoholiriippuvuus onkin miesten parissa naisia yleisempää, on naisten kärsimä alkoholiriippuvuus viime vuosina selvästi yleistynyt.”
”Perinnölliset tekijät näyttelevät tärkeätä osaa erityisesti nuoruudessa alkavassa alkoholismissa. Hyvä alkoholin sietokyky tai vaikeus tunnistaa humaltumisensa astetta tai kummatkin ovat rakenteellisia riskitekijöitä, jotka altistavat alkoholiriippuvuuden kehittymiselle.”
Päihderiippuvuus käsittää aina kemiallisen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden. Laadukkaassa päihdehoidossa nämä kaikki otetaan huomioon. Näin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla auttaa henkilöä kohti päihteetöntä raitista elämää. Hoidossa pitää keskittyä pääsääntöisesti psyykkisen riippuvuuden hoitoon, jolloin päihteen käytön tarve ja pakonomaisuus poistuu.
Päihderiippuvuus vaikuttaa voimakkaasti ihmisen elämään. Riippuvuus muuttaa mm. hänen arvojaan, käyttäytymistä ja tunne-elämää.
Pitkälle edennyt riippuvuus vaikuttaa myös fyysiseen jaksamiseen. Päihderiippuvuus aiheuttaa sairauksia, edesauttaa sairauksien pahenemista tai estää monen sairauden hoitamista. Tästä johtuen hoidossa pitää aina ottaa huomioon potilaan/asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti.
Riippuvuusproblematiikka otsikko on ote kirjoituksesta terve.fi sivustolta, kirjoittajana on Ari-Matti Huotarinen, aiheena voimakkaat kipulääkkeet eli opioidit.
Riippuvuusproblematiikka
”Lääkeaineriippuvuuteen liittyy kolme eri käsitettä, jotka tulisi erottaa toisistaan. Nämä ovat:
- psyykkinen riippuvuus eli addiktio
- fyysinen riippuvuus
- lääkkeen vaikutuksen heikentyminen eli toleranssi.
Psyykkinen riippuvuus eli addiktio tarkoittaa monimuotoista ongelmakenttää, jolle on tyypillistä lääkkeiden, huumaavien aineiden ja alkoholin pakonomainen käyttö huolimatta käyttöön liittyvistä haitoista. Opioidien käyttöön tämä riski liittyy lähinnä silloin kun toisensa kohtaa perinnöllinen taipumus riippuvuuteen, epäsuotuisat psykososiaaliset olosuhteet sekä riippuvuutta aiheuttava aine. Jos näitä ominaisuuksia tai olosuhteita ei potilaalla ole ja opioidilääkitystä käytetään nimenomaan kivun vuoksi, tällaisen riippuvuuden kehittyminen on varsin harvinaista.
Fyysinen riippuvuus on puolestaan fysiologinen ilmiö, jolle on tyypillistä vieroitusoireiden kehittyminen opioidilääkityksen keskeytyessä. Tämä johtuu elimistön tottumisesta lääkeaineen läsnäoloon. Mitä suurempi annostus on, sitä todennäköisemmin vieroitusoireet syntyvät jos lääkitys äkillisesti lopetetaan. Tavallisia oireita ovat mm. vapina, hikoilu, lihaskipu, vatsakrampit, pahoinvointi ja ripuli. Vaikka vieroitusoireet harvoin ovat henkeä uhkaavia, niiden välttämiseksi opioidilääkityksen jatkuminen tulisi potilaalla aina turvata.
Toleranssi tarkoittaa vasteen heikkenemistä lääkitykselle. Opioideihin liittyen tämä on sivuvaikutuksien osalta myönteinen ilmiö – muutaman viikon aikana useimpiin sivuvaikutuksiin kehittyy potilaalla toleranssi. Kipuvaikutukselle toleranssi taas ilmenee kun saman kipuvasteen ylläpitäminen vaatii yhä suurempia lääkeannoksia. Pitkäaikaisen, muun kuin syöpään liittyvän kivun hoidossa toleranssi on suhteellisen harvinainen ilmiö, yksittäisten potilaiden hoidossa toleranssi saattaa kuitenkin tuoda ongelmia. Syöpäpotilailla toleranssi on huomattavasti tavallisempaa ja liittyy useimmiten taudin etenemiseen ja siten yhä suurempaan kipulääkityksen tarpeeseen.
Toleranssi ja fyysinen riippuvuus ovat fysiologisia ilmiöitä, jotka liittyvät opioidilääkityksen käyttöön eivätkä psyykkiseen addiktioproblematiikkaan.”
PKV-lääkkeet (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet).
Voimakkaiden kipulääkkeiden lisäksi, riippuvuutta aiheuttavia päihdyttäviä lääkkeitä ovat myös rauhoittavat lääkkeet ja nukahtamislääkkeet. Näillä lääkkeillä on päihderiippuvaiselle täysin samanlainen vaikutus kuin alkoholilla ja huumausaineilla. Aiheuttavat oikeasti riippuvuutta, alkoholisteilla on olemassa valmis riippuvuus myös näihin lääkkeisiin.
Tarkemmin ja laajemmin kerromme alkoholismista, huumausaine – ja lääkeaineriippuvuudesta mm. järjestämissämme infotilaisuuksissa.
Liikaako.com 