PELIRIIPPUVUUS

”Peliriippuvaiselle suurin tappio on voitto. Voitto lisää illuusiota vielä suuremmista voitoista, todellisuudessa voitoista tulee tappioita, niin rahallisia kuin henkisiä”

040-689 5429

Hoitokokonaisuus Tampereella alkaa aina arviointi tapaamisella. Kartoitamme tilanteen ja suunnittelemme alustavan hoitokokonaisuuden ja sisällön. Hoidon voit aloittaa koska vain.

Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä. Meillä on arviolta 124 00 (n. 3% aikuisväestöstä) ihmistä, joilla on jonkin asteinen rahapeliongelma.

Arviolta 49 000 ihmistä kärsii vakavasta rahapeliriippuvuudesta.

Muissa Pohjoismaissa rahapeliriippuvuuden esiintyvyys vaihtelee Tanskan 0,3 %:sta Ruotsin 1,2 %:iin . Euroopassa peliongelmasta kärsivien määrä vaihtelee maittain 0,5:n ja 3,0:n % välillä, USA:ssa ongelmapelaajien määrä oli vuonna 2008 2,3 %.

Tämän lisäksi arviolta noin 500 000 ihmistä pelaa rahapelejä riskirajalla. Tämä on huolestuttavaa siksi, että aina ennen sairastumista itse riippuvuutteen tarvitaan aktiivinen rahapelaaminen.

Peliriippuvuus on toiminnallinen ongelma, jonka tunnistaminen on vaikeaa pelaajien useimmiten pyrkiessä salaaman ongelmansa.

Pelaamisen seuraukset voivat olla äärimmäisen vakavia ja ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä ja sosiaalisina sekä taloudellisina ongelmina, jotka kaikki vaativat huomiota hoidossa. Peliriippuvuuden liitty usein toisiin samanaikaisiin ongelmiin, kuten päihderiippuvuuteen.

Valtaosalle pelaajista rahapelit ovat viihdettä, ajanvietettä tai jopa harrastus. Pelaamisesta haetaan elämään jännitystä ja riskinottoa. Pääsääntöisesti ihmiset pelaavat rahan vuoksi, haaveenaan rikastua. Rahapelit voivat olla toisille myös pakopaikka arjen huolista.  Siinä piilee kuitenkin huomattava riski sille, että pelaaminen muuttuu ongelmaksi.

Peliriippuvuus on mukana kahdessa kansainvälisesti käytössä olevassa tautiluokituksessa: ICD-10 ja DSM-5. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD – tautiluokituksen mukaan vakava rahapeliongelma määritellään pelihimoksi (F63.0), ja DSM-5-tautiluokituksen yhteydessä puhutaan rahapeliriippuvuudesta.

Lue Tonin kertomus peliriippuvuudesta ja toipumisesta. Oikeanlainen hoitokokonaisuus ja peliriippuvuuden vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää kun autamme peliriippuvaista kohti pelaamatonta elämää.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pikkuhuuhkajien-entinen-pelaaja-avautuu-uraa-tuhonneesta-vakavasta-peliriippuvuudestaan-olin-menettaa-mielenterveyteni/7816202?fbclid=IwAR37gOVA65Cjf4nHSxviT9u2_eUd46jUYX7KyxVpKt3r1orb1C2lOpkSpCY#gs.702o1d

DSM-5 -kriteerit peliriippuvuudelle

Amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen luoma DSM-tautiluokituksessa (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) patologinen pelaaminen määritellään rahapeliriippuvuudeksi. Sillä tarkoitetaan jatkuvaa tai toistuvaa ongelmallista rahapelikäyttäytymistä, joka aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa tai kärsimystä. Määritelmä edellyttää, että henkilöllä todetaan vähintään neljä seuraavista kriteereistä edeltävän vuoden aikana. 

  1. Tarve pelata jatkuvasti suurenevilla rahasummilla saavuttaakseen haluamansa jännityksen. 
  2. Yritys vähentää tai lopettaa rahapelaaminen aiheuttaa rauhattomuutta tai ärtyneisyyttä.
  3. On toistuvasti epäonnistunut yrityksissään kontrolloida, vähentää tai lopettaa rahapelaamista.
  4. Ajatukset pyörivät rahapelaamisen ympärillä (esim. jatkuva tarve elää uudelleen aikaisempia rahapelitapahtumia, miettiä tasoitusmahdollisuuksia tai suunnitella seuraavaa rahapeliä ja ajatella pelaamiseen käytettävien rahojen hankintaa).   
  5. Pelaa usein tuntiessaan olonsa kuormittuneeksi (kokien esim. avuttomuutta, syyllisyyttä, ahdistuneisuutta tai masennusta). 
  6. Hävittyään rahaa palaa usein takaisin pelaamaan tasoittaakseen tappion (häviöiden takaa-ajo). 
  7. Valehtelee salatakseen rahapelaamiseen osallistumisensa määrän. 
  8. On vaarantanut tai menettänyt tärkeän ihmissuhteen, työpaikan, tai koulutukseen tai työuraan liittyvän mahdollisuuden rahapelaamisen takia. 
  9. Tukeutuu muihin rahanhankinnassa helpottaakseen rahapelaamisen aiheuttamaa epätoivoista taloudellista tilannetta. 

Peliriippuvuuden tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei näy ulospäin. Vain esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat antaa vihjeitä.

* Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa?

* Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon pelaat?

Mikäli vastaat mainittuhin kysymyksiin kyllä, kannattaa sinun hakea apua.

”Aineeelliset ja toiminnalliset riippuvuudet kasaantuvat helposti samoille ihmisille. Peliriippuvaisista jopa 75 %:lla on myös alkoholiriippuvuus. Myös personallisuushäiriöt ovat tavallisia ongelmapelaajilla.”

Oman työkokemukseni perusteella voin allekirjoittaa edellämainitun lainauksen, päihderiippuvuus ja peliriippuvuus kulkee hyvin usein käsi kädessä. Prosentuaalisesti 75 % kuulostaa isolta määrältä, sen oikeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta yleistä on kahden eri riippuvuuden (päihde- ja peliriippuvuuden) samanaikaisuus.

Lopputulos on kuitenkin sama, häpeä, syyllisyys, kalvottomuuden tunne, pelkotilat, unettomuus, masentuneisuus, alakulo ja  poissaolevuus ovat niitä tunteita ja asioita joita kumpikin riippuvuus aiheuttaa itselle ja läheisille.

Peliriippuvainen kieltää asian, se on arka puheenaihe, hän valehtelee pelaamisesta, pelaamiseen käytetyistä raha määristä, hän syyttää muita ongelmistaan, hän ei enää ole läsnä elämässä vaan hän uppoutuu omaan maailmaansa, pelaamisen maailmaan.

Voitot saattavat tuoda lähes ”hurmoksellisen” tilan, tappiot taas kiristävät mielialaa ja tunnelmaa, tästä osansa saavat myös läheiset ihmiset. Peliriippuvaisen elämää ja todellisuutta voisi kutsua ”pelilliseksi utopiaksi”.

”Se hetki kun odotan, että voitanko koneesta on paljon eufoorisempi hetki kuin itse toivomani voitto”  Edellisen lauseen minulle sanoi eräs asiakkaani. Tämä on lause, jonka voin allekirjoittaa myös itse. Jännityksen hetki mahdollisesta voitosta on monesti niin suuri, että sydän tykyttää ja kämmenet hikoilee, raha ei sitä samaa tunnetta aikaiseksi saa.

”Pelaamisen toleranssi kasvaa eli on pelattava useammin ja suuremmilla panoksilla tai vietettävä pelin ääressä enemmän aikaa kuin aiemmin.

Henkinen riippuvuus pelaamiseen kasvaa. Ennen ajanvietteenä pidetyn asian lopettaminen alkaa olla vaikeaa ja luopuminen tärkeistä asioista on väistämätöntä, pelaaminen vie aikaa työ- ja perhe-elämältä sekä vapaa-ajan vietolta.”

Hoitoon kannattaa hakeutua silloin, kun

  • pelaaja tai läheinen huomaa, että pelaaminen on alkanut haitata pelaajan tai hänen perheensä arkea ja elämää
  • pelaaja ei välttämättä näe itse ongelmaa tai kieltää sen, mutta läheinen näkee ongelman ja kokee avun tarvetta
  • pelaajan omat yritykset vähentää tai lopettaa pelaaminen ovat epäonnistuneet, ja hän tarvitsee tukea tavoitteeseensa.

Hoidollisesti pyritään aina siihen, että henkilö alkaa oikeasti näkemään peliriippuvuuden seurauksia, ottaa vastuun pelaamattomuudesta, ymmärtää peliriippuvuuden toiminnallisena riippuvuutena ja alkaa uskomaan muutoksen mahdollisuuteen. Tavoiteena pelaamaton elämä.

Hoitokokonaisuuden peliriippuvuuteen voit aloittaa avomuotoisena hoitona Tampereella tai laitosmuotoisena hoitokokonaisuutena Hämeenlinnan Lammilla http://www.maivita.fi.

Ota rohkeasti ja luottamuksella yhteyttä meihin.