Monesti toistan lausetta, puolinaiset toimenpiteet eivät auttaneet meitä lainkaan. Tämä lause, jos mikä on täysin totta, kun puhutaan päihderiippuvuudesta toipumisesta.

Ei voi toipua vain osittain tai ei voi raitistua vain vähän. Se on joko tai.

On kohtalaisen tuloksetonta lähteä hoitoon, jos hoidossa ja sen jälkeen kaikki jatkuu samoin kuin ennen hoitoa. Mikäli ainoastaan päihde jää pois se on vasta puolet, jos sitäkään.

Toipuminen päihderiippuvuudesta on omien vanhojen käyttäytymismallien, asenteiden ja oman arvomaailman täydellistä muutosta. Mikäli hoidon jälkeen viihtyy samassa porukassa kuin ennen hoitoa ja mikäli tämän porukan yhteinen harrastus on päihteidenkäyttö, on turha elää toiveessa, että itse pystyisi olemaan tässä porukassa ilman päihdettä.

Niinkin viattomalta kuulostava asia kun terassilla ”fiilistely” ja kahvin siemailu kapakan terassilla, se vaihtuu ennen pitkää vahvempien aiheiden (alkoholi) käyttöön. Samoin toisinaan on kompastuskivenä se, että elää haavemaailmassa, että elämää ilman ravintoloiden säihkettä ei olisi olemassa. ”Veri vetää” kapakan tanssilattialle, tunne vaihtuu ennen pitkää veren alkoholipitoisuuteen tai aineiden käyttöön. Ajatus siitä, että ravintolamaailmassa minua ymmärretään ja tulen huomatuksi, on jalostunutta valehtelua itselle. Tämä kaikki on epärehellisyyttä itseä kohtaan.

Häpeä estää olemasta avoin ja rehellinen. Omaa sairauttaan ei pidä hävetä vaan hyväksyä. Sairaus ei tee kenestäkään huonompaa, sairauden kieltäminen johtaa huonompaan.

Näitä asioita käymme hoidossa aina läpi. Suurin osa tämän ymmärtää ja sisäistää, mutta valitettavasti joukkoon mahtuu heitäkin, jotka eivät pääse näistä sydäntä särkevistä illuusioistaan yli. Hänellä on edelleen olemassa haave, että hän voisi jollain ihmeellä tavoittaa sen tunteen minkä päihde on hänelle ehkä joskus alussa tuonut. Itselläni tämä haave vei melkein hengen.

Kun riippuvuuteen sairastunut tavoittelee ratista elämää, hänellä ei ole myöskään varaa katkeruudelle, vihalle tai tarvetta etsiä enää virheitä toisten sanomisista. Mikäli näitä tunteita tuntee, ensimmäisenä pitää miettiä miksi ne valtaa alaa. Usein ja lähes aina syy löytyy, itsestä.

Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että toisinaan tulemme loukatuiksi sanallisesti tai tekojen myötä. Saatamme näistä tuntea vihaa tai katkeruutta, mutta näistä ”oikeutetustakin” tunteista pitää päästä eroon. Ne syövät elämästämme ilon ja hauskuuden ja lopputulos pahimmillaan paluu päihteiden käyttöön tai pelaamiseen.

Mikäli henkilöllä on rahapeliriippuvuus ja samalla ongelmia päihteiden kanssa, tulee hänen raitistua kummastakin. Hän ei enää voi käyttää päihdettä, koska sen käyttö johtaa pelaamiseen. Tämän asian on kokemus työssäni osoittanut.

Tästä huolimatta joukossa on aina heitä, jotka vielä toivovat ja uskovat olevansa poikkeustapauksia, hieman parempia kuin muut. Heille valitettavasti liian usein, poikkeuksetta käy huonosti. Paluu entiseen on varma ennen pitkää.

Puolinaisten toimenpiteiden joukkoon voimme siis laittaa myös sen, että illuusio paremmuudesta säilyy hoidon ajan. Vertaa itseään muihin ja keskittyy siihen mitä vielä ei ole tapahtunut omalle kohdalle. Tämä johtaa siihen, että on vain ajan kysymys koska tapahtuu ne riippuvuuden seuraukset, joita vielä ei ollut tapahtunut.

Yleisin este raitistumiselle on olla sen esteenä itse. Ylemmyyden tunto, kyvyttömyys olla rehellinen ja asettumalla parempiin kenkiin ovat liian usein oman raitistumisen esteenä.

Jokaisella toipumisen polku on omanlainen, jokaisella se kuitenkin vaati samat asiat. Hyväksyä päihderiippuvuus, menneisyys, niiden seuraukset, kohdata seuraukset, käsitellä ne ja alkaa kulkemaan toipumisen polkua tasavertaisena muiden kanssa. Päihteellä ei ole niinkään merkitystä, mitä ja kuinka paljon on käyttänyt. Sen sijaan merkitystä on sillä, mitä henkilölle tapahtuu, kun hän käyttää päihdettä tai kuinka paljon päihde pyörittää ajatuksia. Sen käyttö, mahdollisuus käyttää ja käytöstä toipuminen.

Ajatus siitä, että olen töissä, raha-asiat ovat kunnossa tai en ainakaan ole käyttänyt laittomia aineita, ei minun tilanteeni ole niin paha kuin muilla, kertoo siitä kuinka vähän henkilö ymmärtää omasta todellisesta tilanteestaan.

Muiden sanomiset, tekemiset tai muiden tilanteet eivät ole este omalle raitistumiselle, kun ymmärtää oman tilanteensa. Oma ylpeys ja ylemmyydentunto ovat vaarallisia asioita päihde- ja/tai peliriippuvaiselle.

Kun päätät lähteä päihdehoitoon, ota hoito ja apu vastaan ilman rajoitteita ja ehtoja. Sitoudu koko hoitokokonaisuuteen. Vältä ajatusta, että nyt minulla menee niin loistavasti, etten tarvitse jatkohoitoa, en ryhmiä. Koska juuri silloin sinun kannattaa ehdottomasti käydä jatkohoidossa, vertaistukiryhmissä ja viettää aikaa muiden raitistuneiden kanssa, näin olemassa oleva hyvä olosi säilyy ja voit nauttia elämästäsi jatkossakin.

Kuuntele, kuuntele, puhu omista asioista ja tunteistasi, ne auttavat sinua. Ajatus siitä, ettei minun tarvitse puhua saati kuunnella muiden jorinoita, on itsellesi vaarallinen. Tämä jos mikä on asettumista muiden yläpuolelle, matkalla kohti seuraavaa ryyppyä, pilleriä, piikkiä tai pelipanosta.

Toisten virheiden huomaaminen, toisten arvostelu tai suuttuminen, kun itseä huomautetaan jostain aiheellisesta asiasta ja sen pitämistä nipotuksena, ovat puolinaisia toimenpiteitä. Nämä ajatukset ja tunteet tulevat aina ennen fyysistä päihteiden käyttöä.

Tässä lyhyesti aiheesta minkä päihdetyössä kohtaa. Aiheesta ja esimerkeistä voisi kirjoittaa helposti kirjan.

Kuitenkin jokaisella on mahdollisuus raitistua. Toiset tarvitsevat enemmän tukea ja keskustelua, hoitojakson pituus voi vaihdella tarpeen ja tilanteen mukaan. Tavoite pitää kuitenkin aina olla ensisijaisesti sama, päihteetön ja raitis elämä. Jokaista pitäisi aina kannustaa päihteettömään raittiiseen elämään, antaa heille siihen mahdollisuus sekä ymmärtää riippuvuus kokonaisvaltaisena, primäärinä, hoidettavissa olevana sairautena, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan. Sairaus on vakava, hoidon pitää olla tehokas. Se ei saisi koskaan ylläpitää riippuvuutta.

Kuitenkaan kaikki eivät tästä mahdollisuudesta ymmärrä tai kykene ottamaan ”koppia”. Pahimmillaan he eivät saa siihen edes mahdollisuutta.

Olen aidosti iloinen jokaisen puolesta, joka siihen on kyennyt tai saanut mahdollisuuden. Heidän, jotka eivät vielä ole siihen kyenneet tai saaneet mahdollisuutta, heidän aikansa tulee myöhemmin, näin ainakin toivon. Mikäli he vain kykenevät olemaan täysin rehellisiä itselleen ja muille ja mikäli heille annetaan siihen mahdollisuus.

Eräälle ystävälleni oli aikanaan sanottu osuvasti. Raitistuminen on helppoa, sinun ei tarvitse jatkossa muuttaa kuin kaikki. Tämä ei varmasti ole puolinainen toimenpide.

 

Lammilla 19.6.2019

Harri

raitis päihderiippuvainen