Päihdetyö. Mitä se minulle merkitsee?

 

unnamed (19)

Kuva: Esa Orre

Huhtikuun alussa tuli 13-vuotta siitä, kun aloitin päihdetyön tekemisen. Päihdetyöhön opin sain Lapualla Minnesota-hoidossa. Samassa paikassa, jossa olin vuosia aiemmin käynyt päihdehoidon. Minut päihdetyön saloihin opetti Simo, Rami ja Olli. Kiitos siitä heille.

Tätä työtä olen saanut tehdä siis vuosia, enkä päivääkään ole katunut. Toki ajoittain on ollut tuntemuksia, että laittaisiko ns. rukkaset tämän uran osalta naulaan. Kuitenkin nämä ajatukset ovat menneet hyvinkin pian ohi ja matka jatkuu.

Olen näiden vuosien aikana saanut auttaa satoja päihderiippuvaisia ja heidän läheisiään. Olen saanut olla mukana opettamassa työtä tuleville päihdetyöntekijöille, olen saanut käydä luennoimassa sosiaalityön- ja terveydenhoidon opiskelijoille, pitää infotilaisuuksia päihde- ja peliriippuvuudesta eripuolilla Suomea. Tämän lisäksi olen saanut olla mukana perustamassa kahta eri päihdehoitopaikkaa ja perustanut vuonna 2017 yksityisen päihdeklinikan Tampereelle. Olen saanut tehdä yhteistyötä muiden päihdetyön toimijoiden kanssa, olla apuna, kun he ovat lähteneet tälle alalle, antaa heille sitä tietoa mitä minulle itselleni on kertynyt. Mitään en ole itse keksinyt, ehkä hieman omaan työotteeseeni sopivammaksi kehittänyt. Minnesota-mallinen, 12-askeleen hoitotyö, kun on alun perin kehitetty jo 1950-luvulla. Tietoa vuosien varrella on tullut lisää ja sitä osataan tänään paremmin työssä käyttää. Tärkeimpänä pidän kuitenkin omakohtaista toipumiskokemusta, väheksymättä ammatillista koulutusta. Ammatillisuus ja koulutus ovat äärettömän tärkeitä, kunhan ne ei mene koskaan inhimillisyyden edelle. Valitettavasti toisinaan eteen on tullut tilanteita, joissa inhimillisyys katoaa ”viisauden” varjoon. Samoin voi käydä omakohtaisen toipumiskokemuksen omaavalle, jos ego on suurempi kuin työ.

”tee työtä sydämellä, tee työtä kunnioittaen muita, elä itsekin, kuten opetat”

Inhimillisyyden voi kuitenkin tätä sairautta kohtaan oppia, kun on itse toipunut päihderiippuvuudesta ja sen mukanaan tuomasta ”helvetistä” itselle ja läheisille. Samoin oman toipumiskokemuksen kautta oppii määrätyn ehdottomuuden työhön ja työn tavoitteeseen, raittiiseen päihteettömään elämään.

Harvoin tulee näitä asioita ajateltua tai varsinkaan kirjoitettua näistä. Päihdetyö on paljon muutakin kuin itse terapia riippuvuuteen. Kuten edellä kirjoitin, se on koulutusta, se on päihdehoitopaikan hallinnon, kaiken ns. tukityön tekemistä ja opettelua. Päihdetyö on hyvin laajaa repertuaari eri asioita.

Tätä työtä olen nyt opetellut 13-vuotta. Olen usein ääneenkin sanonut, kun tulee tunne, että osaa kaiken ja parempi kuin kaikki muut, katoaa nöyryys ja on aika etsiä uusia haasteita. Tässä työssä, kun oppiminen jatkuu ja jatkuu. Oppia voi ja pitääkin aina uutta ja entistä paremmaksi.

Vastoinkäymiset ovat olleet niitä asioita, joista olen parhaiten oppinut.

Ystävällisesti

Harri Nyman

Ps. Kiitos kaikille teille, jotka olette tavalla tai toisella ollut matkassa mukana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s